Mitä sote-uudistus ja hyvinvointialueet todella ovat?
Pääministeri Marinin hallituksen sote-uudistus on edennyt siihen vaiheeseen, että hallituksen yksimielinen esitys on lähtenyt lainsäädännön arviointineuvostolle ja eduskunta saa lait käsittelyyn joulukuussa 2020. Lakien varsinainen käsittely tapahtuu helmi-toukokuussa 2021. Sote-lakien on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa 2021 ja väliaikaishallinto aloittaa elokuussa 2021. Aluevaalit pidetään alkuvuodesta 2022 ja aluevaltuustojen toimikausi alkaa maaliskuussa 2022. Sote-uudistuksen uusia itsehallinnollisia alueita kutsuttaisiin nimellä hyvinvointialue ja ne aloittavat toiminnan 1.1.2023. Sote-uudistuksen aikataulu on tiukka. Vaikuttaminen sisältöön tulee tehdä nyt. Näkemykset tulee saattaa ministerityöryhmään ja joulukuun 2020 jälkeen suoraan eduskuntaan. Ensi kesän eduskunnan päätösten jälkeen sisältöön ei voi vaikuttaa.
Pääministeri Marinin hallituksen Sote-uudistus on:
- sadan vuoden aikana rakennetun julkisen sektorin sote-palvelujen rahoittamisen ja tuottamisen muutos, jossa kerätään ja jaetaan uudestaan n. 20 Mrd. euron vuosittainen sote-rahoitus.
- Suomen suurin henkilöstöä koskeva muutos, jossa n. 170 000 henkilöä vaihtaa kuntatyönantajalta aluehallinnon palvelukseen.
- valtava rakenteellinen ja hallinnollinen muutos, jonka seurauksena sote-palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS.
- muutos, jossa valtio päättää strategiset linjat ja rahoituksen, jonka perusteella alueet järjestävät ja tuottavat palvelut.
- nykyisen 300 kunnan kuntarakenteen uudistus, jossa rahoituksen pohjalta muodostuu kuntareformi ja kunnat hakevat uusia yhteisiä tapoja järjestää ja tuottaa kuntien vastuulle jäävät palvelut.
- toimenpide, jolla kuntien ja kuntayhtymien sote-kiinteistöomaisuuden käyttö arvioidaan ja jaetaan uudelleen.
- käynnistävä voima, jolla nykyinen työterveyshuollon malli muuttuu pysyvästi.
- aloitus merkittävästi kasvavalle terveysvakuuttamisen liiketoiminnalle.
- haaste yksityisen sektorin toimijoille kehittää omaa palvelutuotantoa, ja samalla pyrkimys tehdä selväpiirteinen lakiin perustuva määrittely yksityisen ja julkisen palvelutuotannon välillä
- muutos, jonka osana toteutuu myös sotu-uudistus. Vuoden 2023 jälkeen tapahtuu oletettavasti toisen asteen koulutuksen uudistus, joka ei ole osana nykyistä hallitusohjelmaa.
- vallitsevan verojärjestelmän ja verotuksen muutos, sillä vuonna 2022 tullaan määrittelemään viimeistään vuonna 2026 alkava maakuntavero, jolla osa uudistusta rahoitetaan.
Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää uusia tapoja toteuttaa uudistus, jotta halutut tulokset saadaan aikaan. Talent Vectia on toteuttanut vaativia sote-asiakkaiden uudistamisen hankkeita usean vuoden ajan. Hankkeita on toteutettu kuntien, sote-kuntayhtymien, ministeriöiden ja yritysten kanssa. Tavoitteena on aina saada aikaan päätöksiä ja tuloksia.
Talent Vectia palvelee asiakkaita sote-uudistukseen liittyen seuraavilla alueilla
- Millainen tulevaisuuden suunta valitaan ja miten hyvinvointialueiden strategiat, palvelustrategiat, organisaatiot, johtamisjärjestelmät, henkilöiden siirto ja siihen liittyen palkkojen harmonisointi toteutetaan?
- Miten voidaan parantaa ja laajentaa yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksia julkisen sektorin kanssa. Mitä vaikutuksia yksikanavarahoituksella on?
- Miten rahat saadaan riittämään ja miten varmistetaan kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden talouden ja rahoituksen kestävyys?
- Miten asiakastyötä tulee muuttaa asiakkaiden ryhmittelyä ja uutta asiakasohjausta hyödyntämällä?
- Miten tehostamme toimintaa ja saamme digipalveluista täyden hyödyn irti Lean Digi -prosessien kehittämisen kautta?
- Miten vaikeat poliittiset päätökset saadaan aikaan ja faktapohjaiset näkemykset vaikuttajien ja päättäjien tietoon oikealla tavalla?
- Miten varmistetaan henkilöstön saatavuus ja miten henkilöstö- ja asiakaskokemusta pitää johtaa uusilla hyvinvointialueilla?
- Miten onnistumme strategian johtamisessa johtoryhmissä ja esimiesten keskuudessa ja voimme varmistua siitä, että tuloksia saadaan aikaan?
- Miten tiedolla johtamista pitää kehittää osana koko kokonaisuutta ja miten siinä päästään kehittämisestä tiedon todelliseen hyödyntämiseen johtamisessa?