Aliarvostettu – Johtamisen kyvykkyys
Poikkeukselliset olosuhteet – murrokset luovat erityispiirteitä johtamiselle
Poikkeukselliset olosuhteet ja toimialojen murrokset tarjoavat aina merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia rohkeille ja näkemyksellisille organisaatioille. Murroksessa vaarana on toistaa samat virheet kuten aiemmissakin murroksissa:
- taloudellisen toimintaympäristön vaikutusten ymmärtäminen ja hyväksyntä
- uudistumiskyvykkyyden alimitoittaminen, jämähtäminen johtamaan vain vuoden tulosta
- kehittämisen tiekartan keskittäminen liiaksi operatiiviseen tehokkuuteen ja ”pakko tehdä” -asioihin
- kyvyttömyys priorisoida kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta kriittisiin projekteihin, sekä varmistaa näille onnistumisen edellytykset
- riittämätön ymmärrys muutosjohtamisen panostuksen tarpeesta – johtamiskyvykkyys.
Vuonna 2014, jolloin muutosjohtamisen uraani oli 10 vuotta takana, kirjoitettiin Talouselämän artikkelissa (21.10.2014) asiakkaan kokemuksista työn unohdetuista sankareista – projektipäälliköistä. Samaisessa artikkelissa toin esille näkemykseni projektipäälliköistä, jotka ovat mielestäni aidosti parhaimmillaan johtamisen ammattilaisia. Nyt 25 vuotta uraa takana, kaksi talouskriisiä eletty ja kolmatta eletään parhaillaan. Erityisesti murrostilanteissa olen saanut etuoikeuden olla uudistamassa ja tukemassa Suomea nousuun.
Juuri nyt on siis erinomaiselle johtamiselle tilaa. 8.6.2020 Kauppalehti kirjoitti, että Matti Vanhanen on valittu uudeksi valtiovarainministeriksi ja Vanhanen kertoo ottavansa projektin vastaan. ”Hän toteaa kutsuvansa tehtävää omalta osaltaan nimenomaan projektiksi”. Samasta tehtävästä MTV kirjoitti samana päivänä mm. ”Juha Sipilä keskustan ministeripelistä: ”Kyllä minulle tehtävät kansakunnan…. riittävät”. Eri näkökulmia siis oli tähän vastuulliseen ja haastavaan tehtävään – murrokset luovat erityispiirteitä johtamiselle.
Poikkeukselliset olosuhteet ja vaativat muutostilanteet edellyttävät rohkeutta johtaa, jämäkkyyttä, päätöksentekokykyä, viestintätaitoja, uudistumis- ja muutosjohtamiskyvykkyyttä sekä kykyä johtaa projekteja kohti uutta tulevaisuutta.
Aliarvostettu – Johtamisen kyvykkyys
Tässä uudessa ajassa, jossa innovaatiot, tuloksellisuus, läpinäkyvyys ja johtaminen on alati arvostelun kohteena; on johtamiskyky erityisen tarkastelun kohteena. Sankarin viittaa tarjotaan projektin aikana, mutta todellinen onnistuminen mitataan projektin päättymisen jälkiarvioinnin yhteydessä.
Muutosjohtajan paikka ei ole luonnollisestikaan helppo, mutta hyvin koukuttava mahdollisuus, jossa varmasti johtamiskykyä koetellaan. Usein merkittävät muutosjohtamisen paikat ovat kuin laittaisi johtajan kylmään veteen. Useimmiten kuulee sanottavan ”epäonnistu nyt ensin niin katostaan tarvitaanko tukea”. No näin on ikävä kyllä käynyt useammalle muutosjohtajalle ja ”eropaketti on jäänyt käteen” + säkillinen hyvää arvokasta kokemusta.
Projektin johtamisen ammattilainen on ollut SIG-17 keskiössä vuodesta 2014, mutta matkaa on vielä todellisen arvostuksen saavuttamiseksi sekä siihen, että projektiammattilaiset tunnistetaan ammattikunnaksi – olemme lähempänä tätä visiota ja matka jatkuu.
Aliarvostuksesta – Ammattiin
Jokaisen projekti- ja kehittämistyötä tekevän ammatillinen polku on erilainen ja usein olen nähnyt siihen liittyvän voimakkaasti kunkin henkilökohtaista tahtoa vaikuttaa, kehittyä ja onnistua sekä luoda menestystarinoita. Kun johtamisosaamista tarkastelee erilaisten projektien ja henkilökohtaisten ominaispiirteiden näkökulmasta, niin usein esille nousevat samat tunnetut johtamisen menestystekijät. Asioita, joita organisaatiot harvemmin tulevat ajatelleeksi nimittäessään projektiammattialaisia projekteihin, kuten henkilöprofiilivalinnat rekrytoinnissa, oikeat ihmiset oikeanlaisiin projekteihin sekä projektitiimien ja verkostojen ryhmädynamiikka.
Edellä mainittuja tekijöitä pohdittaessa projektien johtamisen ja projektiammattilaisten osalta voidaan päätyä hyvinkin erilaisiin johtamisen kyvykkyyksiin. Mm. projektipäivillä 2019 SIG-17 seminaarissa käsittelimme useamman asiakkaan erilaisia projektityyppejä (projektitoimitukset, kehittämisprojektit ja investointiprojektit) ja niihin liittyviä osaamisvaatimuksia / odotuksia. Kiinnostavaa oli havaita, kuinka osittain hyvin erilaisia johtamiskyvykkyyksiä tarvittiin näissä eri projektityypeissä.
Yhtäläisyyksiä löytyi useita ja nostaisinkin tässä esille projektiammattilaisten erottavat 10 osaamista / kyvykkyyttä mukaillen IPMA:n competence baseline: Governance, structures & processes, requirements and objectives, plan and control, risk and opportunity, stakeholders, leadership, teamwork, personal communication, self-reflection and self-management ja relations and engagement.
Mm. mainittuihin johtamisen teemoihin SIG-17 tulee kiinnittämään huomiota. Vuosina 2020–2021 keskiössä ovat projektiammattilaiset sekä IPMA Project Excellence malli. Tavoitteena luoda projekteille paremmat onnistumisen edellytykset, parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä verkostoituminen.
Lopuksi nostaisin esille yhden piirteen projektiammattilaisista ja se on jatkuva kehittyminen. Sen äärellä itsekin olen jälleen näin kesän ja alkusyksyn kynnyksellä osallistumalla jälleen IPMA Project Excellence Awards -työhön.