Paras lääke koronaan: Keskity yritystoimintasi uudistamiseen
Poikkeustila Suomessa jatkuu neljättä viikkoa. Tilanne on äärimmäisen vakava. Moni yritys on vaarassa kaatua kassakriisiin jo muutamassa kuukaudessa. Tässä blogissa tiivistetyt perusteluni sille, miksi juuri nyt olisi panostettava ennen kaikkea yritystoiminnan uudistamiseen.
Viime viikonlopun Helsingin Sanomissa valtionvarainministeri Katri Kulmuni arvioi koronaviruksen saattavan aiheuttaa jopa syvemmän kriisin kuin 1990-luvun lama. Kulmuni totesi kriisin laajuuden olevan vahvasti kytköksissä siihen, kuinka kauan Suomi ja maailma pysyvät suljettuina. Toisin kuin Kulmuni, itse olen eniten huolissani siitä, kuinka vastuullisesti ja pitkäjänteisesti yritystasolla toteutettavia sopeuttamis- sekä elvytystoimia nyt pyritään ohjaamaan. Toisin sanoen, uskaltavatko yritykset nyt panostaa myös sellaisiin kehittämistoimenpiteisiin, joilla ne saattaisivat synnyttää itselleen aivan uudenlaista osaamista ja tulevaisuuden kilpailuetua?
Varmista oikea diagnoosi: Luo kattava kokonaisarvio kriisin vaikutuksista
Futuristi ja tietokirjailija Elina Hiltunen on arvioinut koronan villiksi kortiksi eli epätodennäköiseksi, mutta nopeaksi ja suurivaikutteiseksi tapahtumaksi, jollaiseen olisi voinut ennakoinnilla varautua. Tätä määrittelyä tukee mm. se, että Maailman terveysjärjestö WHO on viimeisten 15 vuoden aikana varoittanut maailmanlaajuisen terveysuhan vaarasta useita kertoja ja että virusperäisten pandemioiden entistä tiheämpi esiintyvyys ja niihin liittyvät riskit olivat jo laajalti tiedossa useilla eri asiantuntijaryhmillä.
Juuri nyt on kuitenkin kriittistä ymmärtää, että taloudellinen romahdustilamme ei johdu niinkään koronasta, vaan heikosta varautumisestamme yhä nopeammalla tahdilla esiintyviin toimintaympäristömuutoksiin. Kyseessä ei siis ole mikään ohi menevä korona -kriisi. Siksi koronaa tulisikin mielestäni luonnehtia mustaksi meduusaksi: suurta systeemistä epätasapainoa aiheuttavaksi, sekä taloudellisilta että sosiaalisilta vaikutuksiltaan huomattavasti ennakoitua kompleksisemmaksi osoittautuvaksi ilmiöksi.
Mitä tehdä? Panosta kattavaan, strategisen ennakoinnin menetelmiin perustuvaan ja laajasti erilaisia näkökulmia yhdistävään kokonaisarvioon kriisin vaikutuksista. Luo yrityksellesi päivitetty, vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat huomioiva strateginen tiekartta sopeuttamis- ja elvytystoimia ohjaamaan.
Lääkitse harkiten: Priorisoi strategisesti tärkeät hankkeet ja prosessit
Systeemiset muutokset edellyttävät usein radikaaleja toimintatapamuutoksia. Kuten Sitran yliasiamiehen tehtävät vuodenvaihteessa jättänyt Mikko Kosonen totesi joulukuisessa jäähyväiskirjoituksessaan, on historia osoittanut selvästi, kuinka ”ne maat, jotka ovat kyenneet sopeutumaan maailman muutoksiin ensimmäisten joukossa ovat menestyneet muita paremmin”. Edelleen, viikko sitten julkaistussa Johtaminen kompleksisessa maailmassa -kirjassa Kosonen nostaa esille niin yksilö- kuin organisaatiotasolla yleisen kognitiivisen vinoutuman: taipumuksen antaa liiallista painoarvoa lähitulevaisuudelle.
Kriisin todelliset vaikutukset Suomen talouden tulevaisuusnäkymiin riippuvat ennen kaikkea niistä arvovalinnoista, joiden ohjaamina ryhdymme toteuttamaan sopeuttamis- ja elvytystoimia. Kuten olemme mm. käynnissä olevan Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuportfolio 2.0 -projektin yhteydessäkin keskustelleet, tavoitteet ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullisen yritystoiminnan kehittymiselle edellyttävät koko yritystoimintaamme ja yhteiskunnallista päätöksentekoamme ohjaavien ajattelu- ja toimintamallien uudistamista. Tätä tematiikkaa on pohdittu jo pitkään myös mm. Demos Helsingissä, joka julkaisi viime perjantaina vahvan kannanottonsa poliittisille päätöksentekijöille – nyt tehtävillä elvytystoimilla kun tulee olemaan kauaskantoisia, rakenteellisia vaikutuksia sekä EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden että Suomen hallitusohjelmassa esitettyjen kunnianhimoisten hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumiselle.
Mitä tehdä? Etsi uusia, systeemitason muutoksia innovatiivisesti lähestyviä liiketoimintamahdollisuuksia yrityksessäsi jo olemassa olevia osaamisia ja verkostoja hyödyntäen. Silloinkin kun suunnittelet yrityksesi toimintakykyä ja kassavirtaa lyhyellä aikajänteellä varmistavia toimenpiteitä, priorisoi ratkaisuja, jotka pyrkivät kasvattamaan yrityksesi tavoitteita myös pitkällä aikajänteellä.
Lopuksi, suosittelen lukemaan viime viikolla ilmestyneen blogiimme: Kuinka keskittyä tulevaisuuteen, kun nopeasta tulikin nopeampaa?
Olethan myös tarvittaessa yhteydessä seuraaviin asiantuntijoihimme:
Strategiaprosessit ja strategian päivittäminen:
Jarkko.Pallasaho@TalentVectia.com (p. 044 309 7772)
Strategisten kyvykkyyksien ja osaamisten kehittäminen:
Elina.Välimaa@TalentVectia.com (p. 040 525 4423)
Tulevaisuuden murrokset:
Sanna.Ketonen-Oksi@TalentVectia.com (p. 0400 243 923)