Suomen julkisen sektorin seuraavat sata vuotta
Suomen julkinen sektori tuottaa maailman parhaita opetus- ja sivistyspalveluja. Suomen julkinen sektori järjestää ja tuottaa itse asiassa paljon erilaisia ja hyvin toimivia palveluja. Se on yksi hieno saavutus, mihin satavuotias Suomi on kyennyt. Nyt juhlavuoden jälkimainingeissa voidaan kääntää katsetta tulevaan ja ennakoida, millaisilla palveluilla ja miten johdettuna käynnistetään alkanutta seuraavaa sataa vuotta.
Uudistumisen tarpeen syvin olemus
Valtion ja kuntien velkaantumisen kehitys on saatava taittumaan. Verojen ja maksujen korottamisen tie on kuljettu lähes loppuun. Väestörakenteen osalta Suomessa on jo tilanne, että olemme yksi maailman vanhimmista kansoista. Väestön uusiutumista tilastoitaessa muutosta ei ole näköpiirissä. Suomessa syntyy vuosittain alle 60 000 lasta, joka ei riitä väestön uusiutumiseen. Vanhusten hoito pitää pystyä järjestämään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kaupungistuminen kiihtyy ja sen myötä harvat kasvukeskukset kamppailevat palvelutarpeen kasvun kanssa. Tyhjenevillä alueilla pohditaan, miten kyetään tarjoamaan palveluja alueen vähenevälle väestölle edes jollakin kestävällä tavalla.
Valtionhallinto on jatkuvan kustannuspaineen alla. Samaan aikaan tiedetään, että vaikka koko 4,3 mrd. euron työvoimakustannus (Valtion henkilöstökertomus 2016) vuodessa leikattaisiin, niin se ei ole ratkaisu – eikä tietenkään edes mahdollista. Edellä kuvattujen esimerkkien sijaan katse pitäisi kuitenkin olla vahvasti positiivisessa tulevaisuudessa. Miten julkinen sektori on myös jatkossa yhteiskunnan menestyksen vauhdittaja ja omassa roolissaan kasvun tekijä.
Asukkaat ja asiakkaat keskiöön
Asiakastyytyväisyys on varmasti sana, joka on äärimmäisen paljon käytetty. Samaan aikaan se on niin kulunut, että sen merkitys palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa menee usein ”perusasioita” -kategoriaan. Mitataan, seurataan ja kehitetään. Kehityksen suunta kuitenkin on, että seuraavan sadan vuoden julkisen sektorin toiminnassa asukkaat ja asiakkaat ovat aivan palvelujen järjestämisen ja tuottamisen keskiössä. Palvelutarpeet, asiointikäyttäytyminen, aktiivisena asukkaana ja asiakkaana toimiminen ja vapaus valita tulevat kasvamaan.
Myös julkisen sektorin palvelujen kuluttajakäyttäytyminen on murroksessa. Asukkaat ja asiakkaat tulevat tekemään entistä enemmän valintoja, joiden yksi merkittävä kriteeri on asiakaskokemus. Asukkaat ja asiakkaat ja heidän palvelutarpeensa on tunnettava entistä paremmin ja kohdistettava sekä personoitava palvelut. Palvelut tulee olla saatavilla 24/7. Tämän hetken palveluja tarkasteltaessa voidaan todeta, että itse asiassa hämmästyttävän monella alueella jo näin on. Miten tämä toteutetaan tulevaisuudessa parhaalla mahdollisella asukas- ja asiakaskokemuksella, monikanavaisessa kilpaillussa palveluympäristössä ja pienemmillä kustannuksilla?
Palveluprosessien uudistaminen
Julkisen sektorin palveluprosessien osalta eletään muutoksen aikaa. Järjestäjän ja tuottajan roolieneriytyminen tulee olemaan kasvava suunta, verkostoituminen ja erilaiset monituottajamallit yleistyvät kiihtyvällä tahdilla. Julkisten palvelujen disruptio ja digitaalisten palvelujen lisääntyminen mahdollistavat ison loikan palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa uudella tavalla. Ohjelmistorobotiikka ja tekoälyn käyttö ovat asioita, jotka muokkaavat palveluprosesseja enemmän kuin kukaan oikeastaan osaa vielä ennustaa. Tässä kokonaisuudessa on suuri potentiaali palveluprosessien kehittämiseen.
Samaan aikaan potentiaalin löytämiseen pitää olla lisää keinoja. Palveluprosessien uudistamisessa on suorastaan helppo ”hukkua” erilaisiin mahdollisuuksiin ja niiden tuomiin etuihin ja hyötyihin. Perusteellinen pohdinta eri kehitysalueiden hyödyistä on usein puutteellista. Mikä on esimerkiksi palveluprosessien digitalisoinnin todellinen hyöty asukkaalle tai asiakkaalle ja mikä on siitä saatava säästö lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Hyödyllistä suuntaa voisi hakea esimerkiksi Lean-digi-ajattelusta. Millaisella kehittämisellä saadaan aikaan lyhyen aikavälin hyötyjä asiantuntija- ja palveluprosessien kehittädigiajattelusta löytyy vastaukset näihin kysymyksiin. miseen? Miten samaan aikaan luodaan valmiuksia vahvemmin digitalisoiduille palveluille, ohjelmistorobotiikalle ja tekoälylle. Lean-digiajattelusta löytyy vastaukset näihin kysymyksiin.
Uuden ajan johtaminen
Johtamisessa onnistumisella on suuri merkitys työntekijäkokemukseen ja asiakaskokemukseen ja näiden kautta yrityksen tai organisaation menestykseen. Seuraavan satavuotisjakson alussa julkinen sektori on ison johtamishaasteen edessä. Julkisen sektorin johtajat ja esimiehet luotsaavat isoja uudistuksia, joissa mahdollisesti kymmenet tai jopa sadat tuhannet työntekijät vaihtavat työnantajaa ja tämä pitäisi tehdä nopeasti ja ilman, että siitä aiheutuu haittaa palvelujen järjestämiseen tai tuottamiseen. Johtamisen ja esimiestyön merkitys korostuu paljon. Työntekijät työyhteisön jäsenenä saavat ottaa entistä enemmän roolia tavoitteiden asettamisessa, toiminnassa onnistumisesta ja uudistumisesta. Kaikki tämä vaatii valmiutta lisätä johtamisen ja esimiestyön kyvykkyyttä ja henkilökohtaista osaamista. Näitä voidaan kehittää uuden ajan johtamisen keinoin.
Talouden tasapainottamisen raskas taakka
Suomen valtion velka on kaksinkertaistanut vuodesta 2006. Monet kunnat ja kaupungit ovat kamppailleet talouden tasapainottamisen keinojen kanssa jo vuosia. Tätä kirjoitettaessa ei voi välttyä talouden kasvu-uutisilta. Jää nähtäväksi, kuinka kauan kasvu kestää, mutta julkisen talouden tasapainottamisen tarve jatkuu joka tapauksessa. Edellä kuvatut asiat: asukkaat ja asiakkaat keskiöön, palveluprosessien uudistaminen ja uuden ajan johtaminen tukevat kaikki sitä, että julkisen sektorin talouden tasapainottamisen haasteista selvitään. Samaan aikaan tulisi tarkastella myös entistä innovatiivisemmin mahdollisia talouden tasapainottamisen keinoja. Näitä voivat olla esimerkiksi yksityiset rahastot kiinteistöinvestoinneissa, social impact fund -typpiset ratkaisut vaikkapa diabeteksen hoitoketjuja kehitettäessä tai muut vastaavat perinteisestä poikkeavat keinot palvelujen rahoitukseen tai investointeihin. Innovatiiviset vaihtoehdot pitää tuoda päätöksentekoon rakentavasti. Hyvin pohdittuina ja perusteltuina sekä poliittisen että viranhaltijatahojen näkökulmasta.
Julkisella sektorilla on hyvät mahdollisuudet onnistua myös seuraavan satavuotisjakson kynnyksellä. Murrosvaiheessa luovimiseen tarvitaan yhdessä tekemistä, rohkeutta sekä aimo annos avarakatseisuutta ja innovatiivisuutta.