Yritys ilman tarkoitusta ei menesty tulevaisuudessa
Mikä on yrityksen olemassaolon tarkoitus? Kysymys pulpahtelee pintaan mediassa kuin mediassa. Kiinnostusta yrityksen tarkoituksen uudelleenmäärittelyyn kirittää moni tekijä.
Vuosikymmenen takaisen talouskriisin jälkimainingeissa kapitalismi on kokenut kolauksen: esimerkiksi Gallupin tutkimuksen mukaan demokraatit suhtautuvat suotuisammin Yhdysvalloissa sosialismiin kuin kapitalismiin. Luottamus hallituksiin on Edelman Trust Barometer 2018 -tutkimuksen mukaan laskussa ja enenevissä määrin katse kääntyy yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa yritysten ja muiden organisaatioiden suuntaan. Uutisointi milleniaalien arvostuksista on lisännyt tietoisuutta työn merkityksellisyydestä ja siitä puhuvat ja sitä tavoittelevat nyt kaikki ikäryhmät. Suuryritysten ja politiikan keulahahmot, kuten BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink, Unileverin entinen toimitusjohtaja Paul Polman ja demokraattien presidenttiehdokas Elizabeth Warren ovat tarkoitusliikkeen ja vastuullisen kapitalismin äänekkäimmät puolestapuhujat.
Ei ole varmastikaan ylimitoitettua sanoa, että tarkoituksen aika on tullut. Monessa yrityksessä kysytään, mikä on tarkoituksemme? Miksi olemme olemassa? Kenelle luomme arvoa? Tarkoituksessa uskotaan olevan paljon voimaa: Harvard Business Review:n ja EY:n yhteisessä tutkimuksessa 89 % vastaajista uskoo, että vahva, yhteinen tarkoitus johtaa parempaa työntekijäkokemukseen, 84 % näkee tarkoituksen ohjaavan liiketoiminnan muutoshankkeiden onnistuvan paremmin ja 80 % uskoo yhteisen tarkoituksen johtavan parempaan asiakastyytyväisyyteen. Olemassaolon tarkoituksen määrittäminen voiton tavoittelun kautta ei enää riitä saati kosketa: tarkoituksesta etsitään motivaatiota ja inspiraatiota. Osakkeenomistajien priorisoiminen arvon luomisessa yli muiden sidosryhmien – työntekijöiden, asiakkaiden ja ympäröivän yhteiskunnan – koetaan puolestaan kapeakatseiseksi ja kylmäkiskoiseksi.
Tarkoituksen uudelleenmäärittelyn kohdalla ei kuitenkaan ole kyse joko-tai-ajattelusta; siitä, että kyseessä olisi tarkoitus vs. tuotot -kamppailu. Colin Mayer ehdottaa kirjassaan ”Prosperity”, että yrityksen tarkoitus on tuottaa kannattavia ratkaisuja ihmisten ja planeettamme ongelmiin. Tuotot ovat seurausta laajemman sosiaalisen tarkoituksen tavoittelusta. Myös BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink toteaa vuoden 2019 kirjeessään, että tuotot ovat yrityksen elinehto, mikäli se aikoo osakkeenomistajien lisäksi pystyä palvelemaan muita sidosryhmiään: asiakkaita, työntekijöitä ja niin edelleen.
Mikä on Talent Vectian olemassaolon tarkoitus?
Talent Vectia on ollut jo muutaman vuoden kasvun tekijä. Kasvun tekijä on juurtunut vahvasti omaan kielenkäyttöömme: konsulttimme ja valmentajamme ovat kasvuntekijöitä, huikkaamme kollegoille, että olemme tekemässä asiakkaidemme kanssa kasvua ja niin edelleen. Meille ei kuitenkaan heimona ollut syntynyt täysin yhtenevää käsitystä siitä, mitä kasvun tekijä tarkoittaa. Merkitys oli eri heimolaisesta riippuen. Voidaksemme valjastaa tarkoituksen voiman meitä yhteisesti ohjaavaksi tekijäksi, päätimme avata tarkemmin, mitä kasvun tekijä oikein tarkoittaa. Tästä muodostui tarkoituksemme:
Talent Vectia on kasvun tekijä. Mahdollistamme yritysten ja ihmisten kasvun. Luomme kestävää kasvua ja hyvinvointia tuleville sukupolville.
Tarkoituksemme kirkastamisella haimme juuri sitä, mitä Harvard Business Review:n ja EY:n tutkimus povaa: yhteistä suuntaa, työn merkityksellisyyttä ja mageeta syytä tulla töihin! Koimme myös, että tarkoituksesta yhdessä toimintaperiaatteidemme kanssa on löydyttävä pohja arjen päätöksenteolle ja kun tarkoitus ohjaa päivän aikana tekemistä, se on hyvin määritelty. Tiivistetyn tarkoituslauseen pohjalta päädyimme avaamaan tarkoituksemme kolmen sidosryhmän näkökulmasta: ihmiset, yritykset ja yhteiskunta. Vuosi 2019 tuleekin olemaan meille sanoista teoksi -vuosi, jolloin pääsemme näyttämään, mitä tarkoituksemme todella tarkoittaa.