Tutkimus: Projektiosaamisen puute vaikeuttaa kasvustrategioiden toimeenpanoa
Suomalaiset yritykset jalkauttavat kasvustrategioitaan yhä enemmän strategisten projektien kautta, mutta johtamisen puute vaikeuttaa työtä.
Näin kävi ilmi Talent Vectian ja Projektiyhdistyksen toteuttamassa Projektijohtamisen tila Suomessa 2016 -tutkimuksesta, jossa 251 suomalaista esimiestä, projektipäällikköä ja -osaajaa kertoivat suomalaisen projektiosaamisen vahvuuksista, heikkouksista ja tulevaisuudennäkymistä.
Samaan aikaan kun yli 67 % vastaajista uskoo, että strategisten projektien merkitys yrityksissä kasvaa ja 79% kertoo, että projektiosaamisen merkitys kasvaa organisaatiossa seuraavan 1-3 vuoden sisällä, kolmannes arvioi organisaationsa projektijohtamisen olevan selvästi heikkous tai korkeintaan tyydyttävällä tasolla.
57 % vastaajista kertoo, että projektien onnistumista ei ole kytketty palkitsemiseen ja yli 60 % ei osannut sanoa, kuinka paljon organisaation ylin johto varaa omaa aikaansa projektien ohjaamiselle.
VAIN ALLE NELJÄNNES ARVOSTAA LIIKETOIMINTA- JA TALOUSOSAAMISTA
Kysyttäessä projektipäällikön tärkeimpiä ominaisuuksia, tärkeimmiksi nousivat kommunikointihalu ja -taito (78 %), ihmisten johtaminen (64 %) ja ihmisten motivointi ja sitouttaminen (63 %). Seuraavana tuli verkostojen sidosryhmien johtaminen (47 %) ja ongelmaratkaisutaidot (46 %). Vain 15 % arvostaa liiketoimintaosaamista ja talousymmärrystä.
”Laajojen strategisten projektien läpiviennissä verkostojohtaminen, neuvottelutaidot ja ongelmaratkaisukyvyt tulevat tarpeeseen. Valitettavaa oli nähdä, että vain alle neljännes nostaa esille lliiketoiminta- ja talousosaamisen, etenkin kun venyneet projektit ovat olleet yhteiskunnallisessa keskustelussa paljolti esillä”, kommentoi Talent Vectian Senior Partner Jori Kosonen.
Vajaa 50 % arvioi projektimaisen johtamismuodon merkityksen korostuvan tulevaisuudessa suhteessa linjajohtamiseen.
RATKAISUA LEAN-MENETELMISTÄ
Ketterän kehityksen menetelmät, eli nk. Lean-menetelmät ovat nykyisin tunnettuja, mutta harvassa yrityksessä käytössä (s. 51). Yli puolet vastaajista kokee Lean-osaamisen tuovan merkittävää hyötyä projektijohtamiseen ja 65 % vastaajista kertoo ketterien menetelmien merkityksen korostuvan projektijohtamisessa (s. 52). Leanin merkittävimpinä hyötyinä nähdään hukan ja pullonkaulojen poisto (55 %), resurssien tehokkaamman käytön ja kustannussäästöt (47 %) sekä projektien läpimenoaikojen lyhynemisen (46 %).
”Etenkin projektien valmistumisaikataulun venyminen on ollut viime aikoina valtavasti esillä. Suomalaisten yritysten ja julkisen sektorin kannalta ketterä ja osaava projektijohtaminen auttaisi varmistamaan Suomen kilpailukyvyn myös jatkossa”, Kosonen tiivistää.