Kyselytutkimus: Työntekijäkokemus lapsenkengissä suomalaisissa yrityksissä
Vain neljä kymmenestä (43 %) suomalaisesta kokee työnantajansa ymmärtävän työntekijöidensä tarpeita. Mahdollisuuksia kehittymiseen ei tarjota tarpeeksi etenkään alemmilla organisaatiotasoilla, kertoo Talent Vectian tutkimus. Tulosten mukaan yrityksissä ei ymmärretä riittävän hyvin, että työntekijäkokemukseen panostaminen houkuttelee uusia osaajia taloon ja sitouttaa nykyiset työntekijät paremmin.
Alle puolet (44 %) suomalaisista pitää työntekijäkokemusta strategisesti tärkeänä teemana työpaikallaan ja vain neljänneksellä (24 %) yrityksistä on selkeä suunnitelma työntekijäkokemuksen kehittämiseen. Tulokset käyvät ilmi konsulttiyhtiö Talent Vectian toteuttaman Työntekijäkokemus 2020 -kyselytutkimuksen tuloksista, johon vastasi yli 500 suomalaista.
Työntekijäkokemus korreloi tutkitusti asiakastyytyväisyyden kanssa, joten vaikutukset liikevaihtoon voivat olla merkittävät”
”Vahva työntekijäkokemus takaa, että ihmiset pystyvät tekemään parasta jälkeä omassa työympäristössään. Kun yrityskulttuuri rohkaisee kokeiluihin ja työntekijöillä on hyvä olo työpaikallaan, on yrityksen visiota helpompi toteuttaa. Tässä valossa on hälyttävää, että vain alle puolella kyselyymme vastanneista on työtä ohjaavat tavoitteet”, sanoo Talent Vectian Head of Employee Experience & Leadership Sini Lindholm.
Tyytyväisimpiä vastaajat ovat työn fyysisiin puitteisiin (68 % tyytyväisiä) ja työvälineisiin (67 % tyytyväisiä). Johtamiseen liittyvät väittämät saivat kehnommat arviot. Tutkimuksen mukaan vain joka neljännessä (26 %) yrityksessä johdon teot ja priorisoinnit ovat linjassa juhlapuheissa viestityn työntekijöiden tärkeyden kanssa. Puolet vastaajista (51 %) kokevat, että heidän esimiehensä vaikuttavat positiivisesti heidän työntekijäkokemukseensa.
KYVYKKYYDEN TUNNE JA MERKITYKSELLISYYS MOTIVOIVAT
Kyvykkyyden tunne omasta työstä, työn merkityksellisyys ja työssä kehittyminen ovat tärkeimpiä työntekijäkokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Yli yhdeksän kymmenestä (93 %) pitää tärkeänä, että tuntee kehittyvänsä päivittäisessä työssään, mutta selvästi harvempi, 56 prosenttia vastaajista, kokee tämän toteutuvan nykyisessä työssään.
”Kuilu on hurja. Digitaalisen murroksen aikana työnantajan on erityisen tärkeää asettaa selkeitä tavoitteita ja tarjota mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen. Nuoremmilla sukupolvilla on usein korkeammat vaatimukset työn merkityksellisyyden ja omien vaikuttamismahdollisuuksiensa suhteen, joten heidän tulonsa työmarkkinoille ajaa vallitsevaa kulttuuria uuteen suuntaan”, sanoo Lindholm.
Esimiesten vastaukset eroavat työntekijän asemassa olevien vastauksista. Kolme neljästä (74 %) esimiesasemassa olevasta kokee tekevänsä merkityksellistä työtä, kun työntekijöistä vain hieman yli puolet (52 %) kokee niin. Esimiehistä 72 prosenttia tuntee, että voi itse vaikuttaa työhönsä, kun vastaava luku työntekijöillä on vain 54 prosenttia.
”Paljon panostetaan esimiesten kouluttamiseen ja erilaisiin valmennuksiin, mutta työntekijät saatetaan jättää oman onnensa nojaan. On liian paljon yksittäisestä esimiehestä kiinni, kuinka hyvin alainen voi. Viherseinät ja pingispöydät työpaikalla eivät riitä, vaan tarvitaan paljon nykyistä vahvempaa tukea jokaisen työntekijän kykyjen ja roolin kehittämiseen”, sanoo Lindholm.
Kyselytutkimuksen toteutti liikkeenjohdon konsultointiyritys Talent Vectia, tavoitteena tarkastella työntekijäkokemusta suomalaisyrityksissä. Tutkimus toteutettiin internetpohjaisena kyselynä 9.–30.11.2017. Kyselyyn vastasi 527 suomalaista yritystä mikroyrityksistä pörssiyhtiöihin. Vastaajat olivat työntekijöitä, päälliköitä ja johtajia.