Mitä opimme koronakeväästä? Mitä kiihdytämme syksyllä 2020?
Uuden oppiminen vaatii tyypillisesti jonkinasteista epätasapainotilaa. Haastavaa ja monimutkaista tilannetta, jossa ei pärjää senhetkisillä toimintatavoilla ja uskomuksilla. Oppiminen voi olla myös melko kivuliasta, vaatia paljon energiaa sekä reflektiotaitoja ja moniulotteista ajattelukykyä*. Kuulostaa siis siltä, että koronakevät on antanut meille oivan tilaisuuden oppia uutta.
Maaliskuussa, kun korona iski myös Suomeen, tuntui kuin tulevaisuus olisi tullut pikakelauksella syliin. Blogissamme tuolta ajalta voi lukea, kuinka olimme oikeastaan vielä kriisimoodissa, melkoisessa sumussa, mutta jo selkeästi miettimässä sitä, mitä hyvää korona-ajasta voisi seurata. Hyvää kriisiähän ei koskaan kannata hukata. Totuus on, että tämäkin kriisi synnytti monenlaista kekseliäisyyttä ja uusia liiketoimintakonsepteja, jotka vastasivat nopeasti muuttuneeseen asiakastarpeeseen. On myös tärkeä pohtia, mitkä kriisiajan ideoista kantavat syksyyn tai mitä voimme niiden toteutustavasta oppia. Kuten yksi asiakkaamme hyvin sanoi, pitäisi pohtia, mitä kehitystä haluamme nopeuttaa ja minkä tekeminen meidän nyt viimeistään pitäisi kokonaan lopettaa.
Mitä me sitten opimme tänä keväänä ja kuinka johdimme omaa yritystämme pois kriisistä?
Maaliskuussa teimme töitä ja laskutimme asiakkaitamme vielä melko normaaliin tahtiin. Kuitenkin osa asiakkaistamme teki johtopäätökset heti ja perui kaiken kehittämistoiminnan keväältä. Nämä olivat tyypillisesti palvelualan organisaatioita, joissa liikevaihto romahti nopeasti ja ihmiset lomautettiin lähes täysin tai tuotantoyrityksiä, joissa jouduttiin tekemään merkittäviä järjestelyjä tuotannon turvaamiseksi ja/ tai jossa henkilökuntaa jouduttiin osittain lomauttamaan koronajohdannaisista syistä (esimerkiksi materiaalin saatavuus). Meilläkin osa kevään laskutuksesta siirtyi syksylle ja näkymä synkkeni huhtikuussa. Jouduimme, kuten niin monet muutkin, lomauttamaan porukkaamme. Onneksi enimmäkseen vain osittain ja loppujen lopuksi, aika lyhyeksi aikaa. Toisaalta – valtaosa asiakkaistamme jatkoi työskentelyä kanssamme samalla vauhdilla tai jopa vauhdikkaammin kuin aiemmin. Yhdessä teimme valtavia digiloikkia esimerkiksi fasilitoimalla satojen ihmisten osallistavaa strategiaprosessia virtuaalisesti tai vieden osallistavaa organisaatiotransformaatiota läpi virtuaalipelillistämisen (loge.fi) keinoin tai tehden arvovirtakuvauksia sähköisesti.
Olimme myös mukana työstämässä merkittäviä yhteiskunnallisia hankkeita julkisten toimijoiden kanssa ja tuo työ jatkui koko kevään, välillä jopa hyvinkin tiukoissa aikatauluissa – ja kaikki tietenkin täysin virtuaalisina toteutuksina."
Teamsit, Zoomit, Mentit, Padletit, Howspacet, LOGEt, Questbackit vilisivät puheissa ja alkukankeus työkalujen yhteiskäytöstä hävisi nopeasti, jopa meiltä kypsemmiltäkin asiantuntijoilta. Vinkkejä ja hyviä käytäntöjä myös jaettiin laajasti koko työyhteisössä. On ollut mahtavaa tehdä töitä asiakkaidemme kanssa hyvin välittömästi ja erilaisissa ympäristöissä kuin aiemmin, välillä Teams- palaveri on hoidettu saunan lauteilta tai puiston penkiltä. Toivottavasti voimme jatkossakin pitää tämän inhimillisen puolen työtoveruudessamme esillä ja tulla töihin kokonaisina persoonina.
Yhteisen kellotaajuuden ja tunneilmapiirin johtaminen keskiössä loppukeväänä
Toukokuun alussa, asiakkaat alkoivat selkeästi heräilemään ja uusiin avauksiin liittyviä virtuaalisparrailuja alkoi olla tiheään. Uutta kauppaa alettiin taas tekemään ja tuli myös useita hienoja onnistumisia uusasiakasrintamalla. Loputkin kollegoista pystyivät palaamaan töihin lomautuksilta ja olipa muuten hieno havaita, kuinka paljon intoa ihminen kuukauden aikana ehtii kerätä. Työyhteisömme alkoi myös kaivata fyysisiä kollegakohtaamisia ja pikkuhiljaa pystyimme myös purkamaan lähityörajoituksia. Saimme selkeät turvallisen työskentelyn ohjeet ja upeasti ihmiset ovat niitä myös noudattaneet. Ensimmäiset kerrat, kun kävimme lounaalla IRL, tuntui lähes juhlalliselta. Kukapa olisi uskonut, että salaattilounas kulmakuppilassa voi tuntua luksukselta. Pienet nautinnot ovat nousseet arvoon arvaamattomaan – toivottavasti emme niitä jatkossakaan pidä itsestäänselvyyksinä.
Tämä kevät on opettanut meille, että on tärkeää varmistaa yhteinen, tiheä kellotaajuus koko työyhteisön kanssa. Aloitimme viikoittaiset scrumit, joissa tarkasteltiin liiketoiminnan tilaa yhteisen dashboardin kautta sekä ratkottiin akuutteja haasteita esimerkiksi resurssoinnin osalta. Nopeasti muuttuvassa tilanteessa jopa viikkokin oli välillä pitkä aika ja siksi johtoryhmän piti välillä kokoontua päivittäin. Johtoryhmän piti myös hyvin aktiivisesti johtaa tilannetta koko ajan, vaikkakin samalla tiiviisti myös asiakas- ja myyntityötä tehden. Kriisin alkuvaiheessa ihmiset selkeästi kaipasivat vahvaa suunnannäyttöä. Samanaikaisesti meillä oli oma strategiaprosessi kesken ja työstimme sitä myös koko työyhteisön voimin – tietenkin virtuaalisesti. Kun tilanne alkoi normalisoitumaan, työyhteisön jäsenet alkoivat enemmän ja enemmän itseohjautumaan ja myös kyselemään – hei, mitä minä voisin tehdä yhteisömme hyväksi? Vapaaehtoistiimi järjesti esimerkiksi ihanat kesäjuhlat puistopiknikin kera. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että ihmiset kuormittuvat eri tavalla. Joku ei kokenut kuormittuvansa ollenkaan korona-aikana ja joillakin kevään stressi voi näkyä vielä pitkään. Syksyllä olisikin tärkeä myös miettiä, miten varmistamme työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisen balanssin, varsinkin jos Teams- marathonit vielä jatkuvat.
Nyt kesäkuussa olemme erityisesti keskittyneet Suomi Nousuun- hankkeeseen, joka perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyössä luotuihin Suomen tulevaisuuden kasvun painopistealueisiin, joihin me uskomme vakaasti ja haluamme omalta osaltamme auttaa suomalaisia yrityksiä kurkottamaan kohti taloudellista ja inhimillistä kasvua. Tästä hankkeesta tulemme kertomaan piakkoin lisää. Toivotaan, että syksyllä pääsemme edelleen oppimaan ja kehittymään sekä yksilöinä että yhteisönä ja ennen kaikkea kulkemaan asiakkaidemme rinnalla ”Suomi nousuun” -hengessä. Me olemme valmiita ja näemme paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa – teemmehän ne todeksi yhdessä?
Lue lisää tämän kevään ajatuksiamme:
https://www.talentvectia.com/nakemykset/blogit/nopeuden-ja-kokeilukulttuurin-merkitys-korostuu-poikkeuksellisina-aikoina-covid-19-maailma-murroksessa/
https://www.talentvectia.com/nakemykset/blogit/aliarvostettu-johtamisen-kyvykkyys/
https://www.talentvectia.com/nakemykset/blogit/kuka-onnistuu-tuloksellisuus-ja-hyva-suoriutuminen-on-tiimityota-eika-sankaritekoja/
*Bachirova ja Barrington, “Beautiful ideas that can make us ill: Implications for coaching”, Philosophy of Coaching: An International Journal 5/20