Miten rakentaa toimiva innovaatio­ekosysteemi?

Itse asiassa, kuten Kari Neilimo ja Hannu Kuusela hiljattain totesivat, verkostomainen toiminta ja pitkän tähtäimen strateginen johtaminen ovat tärkeitä jokaiselle kasvua tavoittelevalle organisaatiolle. Tämä edellyttää aivan uudenlaista ymmärrystä eri toimialoja ja organisaatioita laajasti yhteen tuovista toimintamalleista sekä niiden toimintaa ohjaavista prosesseista.

Käytännön esimerkkejä siitä, kuinka tulevaisuuden osaamista rakentavia verkostoja eli innovaatio­ekosysteemejä luodaan, on toistaiseksi ollut saatavilla jopa yllättävän vähän. Tämä siitäkin huolimatta, että Valtioneuvoston kanslian visiona on rakentaa Suomesta maailman kiinnostavinta ja osaavinta kokeilu- ja innovaatio­kulttuurin kehittäjää vuoteen 2030 mennessä.

Arvonluontia innovaatio­ekosysteemeissä

Helmikuussa Technology and Innovation Management Review’ssa julkaistussa artikkelissamme kerromme VTT:n Katri Valkokarin kanssa havainnoistamme kahdessa juuri nyt muodostumassa olevassa innovaatio­ekosysteemissä. Havaintomme perustuvat yksilö- ja ryhmä­haastattelu­aineistoon, joita keräsimme kahdessa eri tutkimuskohteessa vuosina 2017-2018. Ensimmäinen tutkimuskohteistamme oli Espoon Cleantech Garden (artikkelissa kuvattu ’case A’) ja toinen Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella toimiva Kampusareena (artikkelissa kuvattu ’case B’).

Molemmat alustat ovat rakentuneet tavoitteelle luoda paikka laajalle, innovaatio­toimintaa tukevalle, sekä yksityistä että julkista sektoria edustavan osaamisen, ideoiden ja kokemusten vaihdannalle. Siinä missä Kampusareenalla toimijoiden kohtaamiset ja yhteisen agendan muodostuminen ovat vahvasti sidoksissa yhteiseen fyysiseen tilaan, Cleanteach Gardenin kohdalla on kyse laajemmasta, kehittymässä olevasta kaupungin­osasta, jonka keskuksena voidaan pitää VTT:n Bioruukkia. Vastaavasti Cleantech Gardenissa yhteistyö on rakentunut dynaamisesti vaihtuvien vetovastuiden kautta, kun taas Kampusareenan toiminta perustuu eri toimijoiden itseohjautuvuuden varaan.

Innovaatio­ekosysteemit edellyttävät jatkuvaa dialogia ja vuorovaikutusta

Nojasimme tutkimushavaintomme systeemiteoreettiseen näkemykseen, jonka mukaan innovaatio­­ekosysteemit muodostuvat nelivaiheisena vuorovaikutuksellisena prosessina. Vaikka käytännössä innovaatio­ekosysteemit kehittyvät toki hyvinkin iteratiivisesti, kokeilemalla ja toistojen avulla, havaitsimme sekä Cleanteach Gardenin että Kampusareenan kehittymisessä selkeästi neljä eri vaihetta (Kuva 1). Alustoista puhuessamme viittaamme sen sijaan niihin rakennettuihin toimintaympäristöihin, jotka mahdollistavat ekosysteemisen kehityksen.

Kuva 1. Innovaatio­ekosysteemin kehittymisen neljä vaihetta

Alla yhteenvetona muutama huomionarvoinen asia, joihin innovaatio­ekosysteemiä rakentaessa olisi hyvä kiinnittää huomiota sen eri vaiheissa. Tutkimuksemme tarkempi kuvaus löytyy artikkelistamme, jonka voit ladata täältä.

Vaihe 1: Mahdollista kohtaamisia

• Tuo yhteen ajatuksia herätteleviä visionäärejä sekä sisältöasiantuntijoita
• Etsi yhteisiä arvoja ja suosi konkreettisia toimia
• Ole rohkea, mutta huomioi myös arvon tuhoutumisen mahdollisuus

Vaihe 2: Tue jaettua näkemystä

• Tarkenna yhteistä visiota ja viesti siitä mahdollisimman selkeästi
• Vahvista itseohjautuvuutta, älä kontrolloi lopputulosta
• Nosta esiin yhteiskehittämisen mahdollisuuksia

Vaihe 3: Seuraa toimintaa

• Analysoi saavutettuja tuloksia ja nosta kunnianhimon tasoa
• Suosi yhteiskehittämisen toimintatapoja
• Sitoudu yhteiseen visioon ja rakenteisiin, mutta ole avoin uusille toimijoille ja ideoille

Vaihe 4: Edistä monimuotoisuutta

• Vahvista yhteistä visiota aktiivisen dialogin avulla
• Nosta esiin disruptoivia liiketoimintamalleja ja uusia yhteistyön tapoja
• Tue yhteisön monimuotoisuuden ilmenemistä ja ketteryyttä

Artikkelin ovat kirjoittaneet Talent Vectian Senior Advisor Sanna Ketonen-Oksi ja VTT:n tutkimuspäällikkö Katri Valkokari.