Väitös: Sosiaalinen media tehostaa inno­vointia ja arvon­luontia edistävää yhteis­työtä

Erilaisten vuorovaikutusverkostojen eli ekosysteemien kehittymisen arvioidaan olevan ensiarvoisen tärkeää niin yritysten kuin koko suomalaisen elinkeinoelämänkin kilpai­lukyvylle. Ekosysteemikehitys on keskeinen kehitysteema myös Talent Vectialla. Teemaan liittyvän osaamisemme jatkuvaa kehitystä tukee viimeisimpänä tulevaisuusasiantuntijanamme toimivan Sanna Ketonen-Oksin tietojohtamisen alaan kuuluva väitös, joka tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa 14.6.2019.

Ketonen-Oksi tutki väitöskirjassaan sosiaalisen median roolia suhteessa siihen, kuinka erilaisia toimijoita, kuten yrityksiä, julkishallintoa tai tutkimus- ja koulutusorgani­saa­tioita, yhteen kokoavat vuorovaikutusverkostot kehittyvät. Tutkimuksen mukaan sosiaalisten teknologioiden / sosiaalisen median lisääntynyt käyttö on tukenut merkittävällä tavalla uusien ja aiempaa yhteisöllisempien toimintamallien käyttöönottoa osana yritysten arvonluonnin ja innovoinnin prosesseja sekä online että offline. Tutkittavaa ilmiötä tarkastellaan haastavasta näkökulmasta, nostaen esille niitä sekä sosiaalisia että institutionaalisia mekanismeja, joiden avulla yritysten ja uudenlaisten innovaatioekosysteemien arvon luonnissa havaittuja muutoksia voidaan selittää.

”Tutkimus toi esille muun muassa sen, kuinka rajallisesti me vielä ymmärrämme sitä, kuinka sosiaalinen media ja ylipäätään uudet teknologiat vaikuttavat toiminta­ympä­ristöihimme, toimintatapoihimme ja jopa ajatteluumme”, Ketonen-Oksi kertoo.

”Toisalta, kykymme toimia ekosysteemeissä on vasta hiljalleen muotoutumassa. Ekosysteemin kehittyminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista yhteistyöhön. Mukana olevien toimijoiden on uskallettava haastaa omaa ajatteluaan ja toimintamallejaan”, Ketonen-Oksi jatkaa.

Väitöskirja rakentuu viidestä osatutkimuksesta: kolmesta empiirisestä tapaus­tutkimuksesta, yhdestä teoreettisesta kirjallisuuskatsauksesta sekä yhdestä konseptuaalisesta eli käsitteellisestä tutkimuksesta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on palveluperustainen logiikka (engl. service-dominant logic). Kunkin artikkelin rooli tutkimustehtävän etenemisessä sekä kunkin artikkelin oleelliset löydökset väitöstutkimuksen lopputuloksen kannalta on kuvattu työn kokoomaosassa selkeästi, lukijaa helpottavia taulukoita ja tiivistäviä listauksia hyödyntäen.

Liike-elämän kannalta arvokkainta antia lienee väitöskirjan lopussa esitelty viisi­vaiheinen prosessikuvaus siitä, kuinka näitä uudenlaisia yhteistyöhön kannustavia toimintamalleja on mahdollista kehittää joko yksittäisten yritysten sisällä tai erilaisista toimijoista muodostuvissa vuorovaikutusverkostoissa. Väitöskirjan kokoomaosiosta välittyy myös kiinnostava oppimistarina, jossa tutkija kuvaa oman ymmärryksensä kehittymisen, lähtien liikkeelle teeman suppeahkosta ja kuvailevasta tarkastelusta ensimmäisissä artikkelissa, ja päätyen lopulta ymmärrykseen ilmiön perustavan­laatuisista vaikutusmekanismeista.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1108-7.